Ja vielä lisää paitoja!

Kirjastomiesten vaatekauppa sai jälleen uutta täydennystä. Canvan ilmainen kokeilujakso innosti laatimaan vielä lisää t-paitamalleja. Joitakin ideoita jäi edelleen toteuttamatta, mutta jääköön ne nyt hautumaan ainakin joksikin aikaa. 

Kuinka hyvin sinulla on aakkoset hallussa?Kuinka tarpeellinen taito se itse asiassa nykyään edes on? Kirjaston työntekijöillä aakkoset ja aakkostussäännöt pitää tietenkin olla hallussa, mutta muualla pääsee vähemmällä.

Enää ei tutkita paperisen puhelinluettelon nimilistaa. Sähköisestä tiedostosta haettu merkkijoukko löytyy helposti crtl+f-komennolla. Jos taas sanoja pitää laittaa aakkosjärjestykseen, tietokone tekee senkin muutamalla komennolla. 

Kirjaston kirjat eivät kuitenkaan – vielä –mene hyllyyn oikeaan paikkaan tietokoneen viemänä. Sitä odotellessa laulamme aakkoslaulua. Tarvittaessa sävelen, sanat ja aakkosjärjestyksen voi tarkistaa paidasta.  

 

Lainausohjeet on hyvä pitää nekin mielessä. Tässä paitamallissa vanhojen kirjojen etulehdiltä tuttu klassikko-ohje on painettuna rintataskun paikalle, lähelle sydäntä. 

Nykyään kirjaston kirjoja saa antaa lastenkin käsiin, oikeastaan suositellaan tekemään niin. Eikä tarttuvista taudeistakaan tarvitse suuremmin välittää: taudit eivät leviä kirjojen välityksellä kuin teoreettisesti. Muuten ohjeistus on edelleen ihan asiallista tekstiä.

Saisiko olla vielä lisää kirjastohistoriaa? Keski-ikäiset ja sitä vanhemmat muistavat kirjaston kirjojen taka-aukeamalta oheisen kuvan mukaiset taskut. Lainatessa taskusta otettiin pois pahvikortti, johon kirjattiin lainaajan numero. Tilalle laitettiin kortti, johon oli leimattu eräpäivä. Tämä niin kutsuttu Detroit-järjestelmä oli käytössä monissa kirjastoissa aina viivakoodilainaamiseen asti.

Kuvassa oleva kortti ja tasku on Helle Kannilan kirjasta Kirjastonhoidon opas. Kannila (1896-1972) lienee merkittävin yksittäinen suomalaisen kirjastojärjestelmän kehittäjä. Valtion kirjastotoimiston johtajana hän ehti toimia yli neljännesvuosisadan ajan. Lisäksi hän koulutti uusia kirjastolaisia ja laati oppimateriaalia, kuten yllä mainitun oppaan. Paljon muutakin hän ehti elämänsä aikana tehdä kirjastojen eteen. Siksi on vähintäänkin kohtuullista, että myös hän saa oman paitamallin, kenties myöhemmin jonkun toisenkin.

Jos nämä grafiikat resonoivat, mutta haluatte asemoida ne toisin, niin se toki onnistuu. Rohkeasti vain klikkailemaan ja säätämään: painatuksen voi laittaa selkäpuolelle, kääntää vaikka ylösalaisin, tai samaan paitaan voi yhdistää useamman eri printin. Varsin näppärä systeemi.

Schildtin sanat paitaan

T-paita tekoälyn päällä

Wolmar Styrbjörn Schildt (1810–1893) oli ahkera ja visionäärinen veikko. Hänellä oli 1800-luvun loppupuolella meneillään hengästyttävä määrä hankkeita, erityisesti Keski-Suomen ja suomen kielen edistämiseen liittyviä. Suomalaisuusmiehenä hän käytti kirjoituksissaan Kilpinen-sukunimeä.

Jotkut ideoista, esimerkiksi Jyväskylän yliopisto, olivat niin edistyksellisiä, että ne toteutuivat vasta reilusti Schildtin kuolemansa jälkeen. Metsäänkin meni: hänen intohimoisesti ajamansa kirjoitustapa, ns. venykekirjoitus, ei vakiintunut laajempaan käyttöön.

Schildt oli myös kirjastomies: hänen aloitteestaan perustettiin lainakirjarahasto ja noin viiden vuoden päästä aloitettiin lainaustoiminta. Schildt lahjoitti kirjaston ensimmäiset kirjat. Näin häntä voidaan perustellusti nimittää Jyväskylän kaupunginkirjaston perustajaksi.

Schildtin perintö näkyy ja kuuluu vahvasti koko Suomessa, eikä pelkästään Keski-Suomessa. Hyvin todennäköisesti käytämme joka päivä Schildtin keksimiä sanoja. Esine, oppilas, sairaala, väite, yleisö... tuossa vain jokunen esimerkki hänen sanoistaan. 

Eikö olisi kohtuullista, että muistaisimme sanasepon saavutuksia useamminkin? Voisimme jopa pukeutua hänen sanoihinsa? Nyt se on mahdollista! Kirjastomiesten vaatekaupassa on nyt valittavana sanapilvipainatus kahdessa eri värissä, ja paidan värivaihtoehtoja riittää. Eikä ole pakko tyytyä t-paitaan, vaan painatuksen saa halutessaan vaikka reppuun tai mukiin.  

Sanapilven lähteenä on käytetty Wolmar Schildt : sata uudissanaa -teosta.

Lähikuva painatuksesta

Wolmar Schildt
Jonas Heiskan ikuistamana